lauantai 21. toukokuuta 2016

Tutustumme Siionin virsiin

Kuuntelen taustalla YouTuben kautta Siionin virsiä. Ensimmäisen kerran veisasin Siionin virsiä Lapuan Herättäjäjuhlilla 2014. Silloin myös hankin mustakantisen Siionin virret. Sen jälkeen en ole seuroissa enkä Herättäjäjuhlilla käynyt, kotona olen joitakin Siionin virsiä laulanut YouTubesta tai Spotifysta kuunnellessa.  Josko toukokuussa tai kesällä ehtisin käydä seuroissakin Etelä-Pohjanmaalla.  Heinäkuussa menen mukaan Vantaalle Herättäjäjuhlille kirjoja ja muita tuotteita myymään Herättäjän Kirjakaupan kautta. Olen näissä kirjakauppahommissa nyt elokuun loppuun 2017.

Minna Saarelma-Maunumaan toimittama teos pohjautuu osittain Jaakko Haavion teokseen Siionin virsien ääressä (Herättäjä-Yhdistys, 1970). Toinen teoksen kirjoittajista on Väinö Maunumaa.

Siionin virret - herännäisyyden sydänäänet

Kerrotaan lyhyesti mitä herännäisyys on  - Ukko-Paavosta Siionin virsien historian alkuun. En ollutkaan ajatellut mistä kirjoista Siionin virret ovat saaneet alkunsa.  Tukholman Sions Sånger-kokoelma (1748), jonka suomensi Elias Lagus (ilmestyi 1790).  Pentti Juhani Ignatiuksen ja Antti Achreniuksen toimittama Halullisten Sieluin Hengelliset Laulut (1790), Abraham Achreniuksen virsikokoelma Ziionin Juhlavirret (1769) ja arkkivirsikokoelma Hengellisiä lauluja, joka liitettiin Siionin virsien 1883 painokseen.

Konventikkeliplakaatti oli minulle outo vierassana.  Herännäisyyden historiaa lukeneena toki tiesin, että herätysliikkeiden seurat kiellettiin lain voimalla 1726. Tuon lain nimi oli siis konventikkeliplakaattilaki .Sana tarkoittaa:  konvettikkelit eli seurat, joka luonnollisesti tulee ruotsinkielisestä sanasta konventikel.

Jonas Hellman (s. 1697 Nyköping, Ruotsi) oli kauppiaan poika. Vihittiin papiksi 1722.  Liittyi pietisteihin, mutta alkoi pian kiivailla pietistien johtajaa Eric Tollstadiusta vastaan.  Hellman kuoli 44-vuotiaana 1741.

"Jonas Hellmanin virsituotannossa kuvastuu jotakin tästä epäonnistumisien aiheuttamasta sisäisestä ahdistuksesta ja hädästä. Mutta siinä on myös köyhän syntisen kiivailua heikon syntisen puolesta; niiden puolesta, jotka ovat joutuneet parannuksessa ja uskossa onnistuneitten ihmisten painostuksen alaisiksi." (s. 21)

Siionin virsi 72 uusi ehdotus Hellmanin virteen  Särkyköön nyt sydämeni

Johan Christopher Holmberg (s. 1700-luvun vaiheilla Uppsala, Ruotsi) oli yliopistovoudin poika.  Hän kuoli 1743.  Hän toimitti Sions Sånger-kirjan, joka julkaistiin muutama kuukausi ennen hänen kuolemaansa 1743. Tuona aikana ei ollut helppoa saada viranomaisten painolupaa virsi- ja laulukirjoihin kirkon virallisen virsikirjan rinnalla.

Siionin virsi 43 Koit, Jeesus


Johan Kahl (s. 1721 Visby, Ruotsi) oli nuori lahjakas runoilija. Hän oli visbyläisen kauppiaan poika. Hän kuoli vain 25-vuotiaana.

"Suomen heränneelle kansalle Johan Kahlin virret ovat  jo kauan olleet tuttuja ja rakkaita. Siionin virsissämme on niitä yhä useita, siitä huolimatta, että uusin tutkimus on osoittanut eräät hänen nimissään kulkeneet virret toisten tekemiksi.  Selitykseksi sanottakoon, ettei Kahl, kuten eivät hänen aatetoveritkaan, jotka luovuttivat runojaan Tukholmassa vuosina 1743 ja 1745 ilmestyneeseen Sions Sånger-nimiseen laulukokoelmaan panneet aina nimeään julki.  Meillä on kuitenkin riittävästi Johan Kahlin tekemiksi tunnistettuja virsiä voidaksemme niiden välityksellä lähestyä hänen ajatusmaailmaansa ja uskonkilvoitustaan." (s. 32)

Siionin virsi 99 Mun sydämeni temppelin



Lars Nyberg (s. 1720 Norra Frired, Ruotsi) oli kirkkoherran poika.  Papiksi hänet vihittiin 1742. Konventikkeliplakaatin voimaantulo 1726 aiheutti sen, että kristillinen elämä ja työnteko Ruotsissa oli valvottua ja rajoitettua. Todennäköisesti tämän takia Nyberg lähti siirtolaispapiksi Amerikkaan. Hän palasi Ruotsiin 1776. Hän kuoli 1792.

Siionin virsi 124 Ei mikään niin voi virvoittaa (myös virsi 299)


Anders Odhelius (s. 1718 Länsi-Göötanmaa, Ruotsi) oli papin poika.  Hän kuoli 1730. 

"Anders Odheliuksen virsissä toistuu herännäisyyden uskonkäsitykselle ominainen armon ikävöiminen ja Herran odotus."  (s. 50)

Siionin virsi 71 Immanuel, mun valoni (myös virsi 358)




Siionin virsiä Uudellamaalla

"Linnoitusupseeri Anders Johan Nordenberg-Nordensköldiä pidetään Siionin virren 174 tekijänä. Virsi on vuonna 1745 ilmestyneessä Sions Sånger-kokoelman toisessa osassa n:o 1.  On arveltu, että virren tekijä olisi tuntematon ruotsalainen Anna Nordensköld. Toisaalta tiedetään, että edellä mainittu maaherra Anders Johan on ollut yhteydessä herrnhutilaisiin ja hänen tiedetään kirjoittaneen hengellisiä lauluja." (s. 58)

Siionin virsi 174 uusi ehdotus Nordenberg-Nordensköldin virteen  Miks nukut sä vaan?

"Olof Gren on ruotsalaisen pappisrunoilijan Lars Nybergin ikätoveri, syntynyt noin vuoden 1720 vaiheilla. Hän on tullut Upsalan yliopistoon vuonna 1738, toiminut kotiopettajana Mäntsälä Alikartanossa Karl Fredrik Nordensköldin perheessä ja pappina myös Tukholmassa. Hän kuoli vuonna 1783." (s. 59)

Siionin virsi 69 uusi ehdotus Grenin virteen Ei kukaan kutsu hartaammin 

Jumalan pasuuna

Abraham Achrenius (1. helmikuuta 1706 Jakkula, Somerniemi – 28. syyskuuta 1769 Nousiainen) oli suomalainen herännäispappi, virsirunoilija ja pietistijohtaja. Hän oli rukoilevaisuuden hengellinen isä. Achreniuksen isä oli Someron pitäjänapulainen Simon Achrenius.

Siionin virsi 5 Nyt meitä kutsutaan


Sydän hämmästyy

Elsa Christina Holmsten-Wacklin (1709 tai 1710 Oulu – 20. lokakuuta 1735 Oulu) oli suomalainen varhainen naisrunoilija. Elsa Holmsten oli naimisissa vuodesta 1734 postimestari Johan Wacklinin kanssa. Molemmat puolisot olivat kuuluneet yltiöpietisteihin ja lakanneet käymästä ehtoollisella ja jumalanpalveluksissa. Avioliittoon päästäkseen he luopuivat mielipiteistään ja palasivat takaisin valtiokirkon yhteyteen. Elsa Wacklin kuoli jo pari vuoden päästä 1736 vaikeaan synnytykseen. Elsa Holmsten kirjoitti ruotsin kielellä neljä virttä jotka hänen puolisonsa Johan Wacklin suomensi 1737 ja julkaisi ne arkkiveisuina.

Tämän Siionin virren olen kuullut useasti ja sen sanat koskettavat minua juuri nyt
Siionin virsi 103 Jospa Herraa kiittää voisin




Tutustumme suomalaisiin arkkivirsiin

Tuomas Ragvaldinpoika - arkkiveisujen isä
Tuomas Ragvaldinpoika (6. joulukuuta 1724, Tyrvää – 14. maaliskuuta 1804, Loimaa) oli suomalainen virsirunoilija ja arkkiveisujen tekijä. Hän oli aikansa merkittävin talonpoikais- ja arkkivirsirunoilija. Hän sepitti henkilö-, hää- ja hautajaisrunoja sekä kruunajais- ja matkatoivotusrunoja kuninkaallisille. Tuomas Ragvaldinpojan vanhemmat olivat Lipun talon omistanut kuudennusmies Ragvald Hansinpoika ja Margareta Erkintytär. 

"Häntä on kutsuttu "arkkiveisujen isäksi" sillä perusteella, että hän toimi kauan aikaa ammattimaisena arkkiveisujen sepittäjänä ja otti myös ensimmäisenä käyttöön arkkivirsi-nimityksen. Hänen virtensä muodollisena esikuvana oli Vanha virsikirja." (s. 88)

Turun arkki v. 1786

"Vuonna 1786 julkaistiin Turussa arkki "Zionin Lasten Uudet Hengelliset Joulu-Wirret". Siionin virret 1,7 ja 8 ovat peräisin arkin virrestä "Kokondukat armot lapset" (s. 88)

Siionin virsi 1 Airuet, nyt maailmalle



Vaasan arkki v. 1789

"Vaasassa julkaistiin v. 1790 arkki "kaxi Hengellistä Wirttä". Siionin virsi 156 on tältä arkilta ja on nimeltään "Ahdas on käydä Taiwaan tie" (s. 91)

Siionin virsi 156 Tie taivaan kaita


Viipurin ja Oulun arkit v. 1827

"Vuonna 1827 julkaistiin sekä Viipurissa että Oulussa arkki. Kumpikin niistä sisältää yhteisiä virsiä. Viipurissa julkaistun arkin nimi oli "Kolme Hengellistä virttä". Oulun arkin nimi oli "Kaxi Hengellistä Wirttä". (s. 91)

Siionin virsi 155 Käyn isänmaataan kohti
myös virsi 365



Oulun arkki v. 1828

"Vuonna 1828 ilmestyi Oulussa arkki, jonka nimenä on "Kolme Utta Hengellistä Wirttä" (s. 93)

Siionin virsi 197 Kiitos, Karitsa kuollut
virsi 212


Viipurin arkki v. 1839

"Vuonna 1839 ilmestyi Viipurissa arkki " Kolme Hengellistä Wirttä" (s. 95)

Turun arkki v. 1794

"Turussa julkaistiin vuonna 1794 arkki "Kaxi Utta ja Kaunista Jumalista Wirttä" (s. 95)

Autuus ja riemu

Gustaf Stenman
Gustaf (Kustaa) Stenman (1754 Kangasala – 1809) oli suomalainen mylläri, kirkonrakentaja ja virsirunoilija.

Taivasmielinen

Hurskaan Antti Achreniuksen virsistä

Anders (Antti) Achrenius (5. huhtikuuta 1745 Turku - 23. heinäkuuta 1810 Nousiainen) oli suomalainen pappi ja pietistijohtaja. 

Siionin virsi 75 Muistan päivää autuasta
myös virsi 312


Jeesuksen silmäin eteen

Piirteitä Lauri Stenbäckin runoilijantyöstä

Lars (Lauri) Jakob Stenbäck (26. lokakuuta 1811 Kuortane – 21. huhtikuuta 1870 Isokyrö) oli suomalainen runoilija ja pappi. Hän liittyi ylioppilaana herännäisyyteen, ja hänet vihittiin papiksi 1842. Tämän jälkeen hän toimi Vaasan yläalkeiskoulun rehtorina vuosina 1846–1855, Suomen ja Pohjoismaiden ensimmäisenä kasvatusopin professorina syyslukukauden 1855 sekä Isonkyrön kirkkoherrana 1855–1870.

Mua siipeis suojaan kätke

Virsirunoilija Lina Sandell-Berg ja virsi 238

Lina Sandell (oik. Carolina Wilhelmina Berg, os. Sandell, 1832–1903) oli ruotsalainen runoilija, kirjailija ja virsirunoilija. Sandell oli papin tytär ja häntä pidetään pohjoismaiden tuotteliaimpana hengellisten laulutekstien kirjoittajana.

"Ruotsin virsi- ja laulurunoilijoiden joukossa oli Lina Sandell viime vuosisadan runoilijoiden kirkkain tähti. Hän on sepittänyt noin 2000 hengellistä laulua, joista huomattavan moni liitettiin pian uusiin laulukirjoihin. Hänen laulujansa on suomalaisissakin kokoelmissa runsaasti. Siionin virsien myöhempiin painoksiin Vilhelmi Malmivaara otti Lina Sandellin iltavirren "Mua siipeis suojaan kätke" (s. 119)

Tämä on tuttu virtenä 552
Siionin virsi 238 Mua siipeis suojaan


Tule lapseni siunaamaan isää

Vilhelmi Malmivaaran työ Siionin virsien uudistajana

Vilhelmi Malmivaaran virsirunous on minullekin tunnetuinta. 
"Siionin virsien uudistustyö oli aikanaan oleellinen osa Malmivaaran paimentyöstä. Olisi vaikea ajatella sitä nousua, minkä herännäisyys koki hänen aikanaan, ilman Siionin virsien uutta laitosta. Malmivaara kykeni ottamaan huomioon oman aikansa haasteen, hänellä oli taito ja rohkeus vastata siihen Hän käsitti Jumalan kutsuneen hänet tähän tehtävään. " (s. 128)

Tutun virren 631 "heviversio" puhuttelee minua
Siionin virsi 252 Oi, Herra jos mä matkamies


Siionin virret Ambomaalle

"Kun uuden ambokielisen virsikirjan työ oli pysähdyksissä ja odoteltiin uusien virsien syntymistä, (Heikki) Saari arveli, että hänen kääntämänsä virret voisivat palvella tilannetta. Työtovereittensa suostumuksella hän toimittikin painosta "Rukousvirsiä evankeelisille kristityille ambolaisten maassa". Se sisälsi noin 100 Siionin virttä. "  (s. 133)

Aamun koitto korkeudesta

Siionin virsien jouluvirret

Carl Mauritz Lilliehöökin jouluvirret

Carl Mauritz Lillehöök (1691-1760) oli sotilassukua molempien vanhempien puolelta ja toimi Ruotsin amiraliteetissa luutnanttina 1724. Armeijasta erottuaan hän asettui viljelemään sukukartanoa Fräkentorpia. 

Juho Kytömäki ja Siioin virsi 11

"Vuonna 1938 laajennettiin Siionin virsiä lisävirsillä. Uutena jouluvirtenä otettiin mukaan Juho Kytömäen jouluvirsi "Taas annoit joulun tulla", Siionin virsi 11. Juho Kytömäki (1884-1959) ei ole varsinaisesti virsirunoilija. Hän suoritti elämäntyönsä kansanopistossa, jossa tuhannet nuoret saivat kasvatusta ja opetusta elämää varten. Opetus- ja kasvatustyö rakennettiin kestävällä pohjalla, jossa sananharjoituksella ja virrellä on merkittävä osuus. Siinä ohessa syntyi myös oma virsi, joka kuvaa tekijänsä ja seuraväen omaksumaa alatien kristillisyyttä" (s. 139)

Siionin virsi 11 Taas annoit joulun tulla


Beetlehemin piltti vain

"Jouluvirsi 15 on peräisin keskiajalta ja edustaa vanhaa eurooppalaista perinnettä."  (s. 141)

Estä Suomi hukkumasta

Väinö Malmivaara virrentekijänä

"Vilhelmi Malmivaaran virsirunoudesta johtaa suora linja Väinö Malmivaaran vastaavaan luovaan työhön.  Perintötekijätkö tässä ovat olleet vaikuttamassa vaiko innostava esimerkki? Samoin kuin Väinö Malmivaara luontevasti peri isältään uskonnollisen herännäiskantansa - ei tosin ilman sisäistä kriisiä - samoin isän virsityön jatkaminen lankesi hänen osalleen talletettavaksi ja kartutettavaksi perintöleiviskäksi"  (s. 143)

Siionin virsi 16 Kiittäisimme armostasi





Kohden taivaan kotiamme

Mikko Katila - pappi ja runoilija


Mikko Katila (4. lokakuuta 1863 Seinäjoki – 30. heinäkuuta 1924 Savitaipale) oli suomalainen pappi ja runoilija. Katilan vanhemmat olivat maanviljelijä Kustaa Arvid Katila (ent. Logren) ja Justiina Absalomintytär Katila. Hän pääsi ylioppilaaksi 1891 Vaasan yksityislyseosta, ja hänet vihittiin papiksi 1897. Katila toimi 1897 ja 1898 Oulun tuomiokirkkoseurakunnan vt. kappalaisena, 1899–1902 Naantalin sijaiskirkkoherrana ja 1907–1924 Savitaipaleen kappalaisena.

Siionin virsi 173 Soi, virteni kiitosta Herran


Baabelin virtain varsilla

A.J. Soveri ja Siionin virsi 189

Albert Johan Soveri, sukunimi vuoteen 1906 Silander (14. maaliskuuta 1873 Lammi – 3. helmikuuta 1961 Ylöjärvi) oli suomalainen rovasti, lehtori ja kirjailija.Soverin vanhemmat olivat director cantus Henrik Silander ja Lovisa Silén. Hän pääsi ylioppilaaksi Hämeenlinnan lyseosta 1892. Soveri suoritti teologian erotutkinnon Helsingin yliopistossa 1897 ja hänet vihittiin samana vuonna papiksi. Hän valmistui vielä filosofian kandidaatiksi 1900 ja filosofian maisteriksi 1904. Soveri toimi uskonnon opettajana Tornion alkeiskoulussa, Raahen alkeiskoulussa ja Turun tyttökoulussa 1902–1912, uskonnon lehtorina Oulun suomalaisessa lyseossa 1912–1920 ja uskonnon ja filosofian vanhempana lehtorina Tampereen tyttölyseossa 1920–1936. Hän oli Sauvon kirkkoherrana 1936–1950 ja sai rovastin arvon 1938.

Laumaasi et paimen heitä 

Antti Pukkila ja Siionin virsi 159

"Antti Pukkila syntyi Kauhavalla vuonna 1894.... Antti Pukkilan ehtoo joutui kevättalvella 1980." (s. 160-161).
"Antti Pukkila toimi jonkin aikaa Lapinlahden kristillisessä opistossa Portaanpäässä opettajana. Siellä hän kirjoitti erään oppilaan muistivihkoon runon. Siellä runoa kopioitiin ja veisattiin Heikki Klemetin säveltämällä "Liidennyt oon leivon lailla" Se runo on nyt Siionin virsi 159."  (s. 161)

Herramme meihin käänny

Piirteitä Eemil Ponsimaan elämästä ja elämäntyöstä

Tuomas Eemil Ponsimaa (20. toukokuuta 1894 Sakkola – 5. elokuuta 1967 Kangasala oli suomalainen kirkkoherra, hartauskirjailija ja virsirunoilija. Ponsimaa oli Kangasalan kirkkoherrana 1962–1965.

"Eemil Ponsimaa oli monilla henkisillä lahjoilla varustettu mies, joka osasi kuitata monet kiperät tilanteet älykkäällä ja hyväntahtoisella huumorilla"  (s. 165)

Siionin virsi 127 Olen vankina täällä


Siionin virsien uudistustyö

Jaakko Haavio uudistajana

"Vuoden 1961 lopulla ryhtyi Eemil Ponsimaa Siionin virsien uudistustyöhön Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan pyynnöstä. Hänen työnsä valmistui vuonna 1964....
......Vuonna 1965 asetettiin uusi uudistustoimikunta. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin Jaakko Haavio. " (s. 166)

"Uudistustyö valmistui eri vaiheitten kautta niin, että uudistetut Siionin virret voitiin ottaa käyttöön Seinäjoen herättäjäjuhlilla 1972"  (s. 167)

Siionin virsi 135 Murheinen sydämemme


Ylhäällä kiitosvirsi soi

Erzsébet Túrmezein virret

"Vuonna 1912 syntynyt unkarilainen runoilija Erzsébet Túrmezei opiskeli 1930-luvulla Budapestin yliopistossa, jossa hän suoritti sekä unkarin että saksan kielen diplomit. Myöhemmin hän valmistui diakonissaksi ja työskenteli 1950-luvun alkuu asti Budapestin evankelisessa diakoniakodissa. Hän on ollut mukana Unkarin luterilaisen kirkon virsikirjan toimitustyössä ja istuttanut vuosikymmenten ajan myös suomalaisia virsiä kotimaansa kristittyjen käyttöön.  Sisar Túrmezei on julkaissut Herättäjä-Yhdistyksen kustannuksella runoteokset  Hyvää huomenta armo sekä Kasvamme alaspäin. Runot on suomentanut Anna-Maija Raittila"  (s. 173)


Siionin virsi 49 Vain vähän, Herra Jeesus, on



Tutustumme Siionin virsiin-teos on ollut mielenkiintoinen matka näiden virsein syntysijoille.  Virsien historiasta luen mielelläni lisää esimerkiksi Virren virtaa: veisattu runo ennen ja nyt (Kansanvalistusseura, 2010)

Parhaillaan on käynnissä Siionin virsien uuditustyö.


Jaakko Haavio - Väinö Maunumaa: Tutustumme Siionin virsiin, Herättäjä-Yhdistys, 1993
toimittanut Minna Saarelma-Maunumaa
kansi: Minna Saarelma-Maunumaa
mistä hankittu: lainattu Lapuan kaupunginkirjasto




























Ei kommentteja:

Lähetä kommentti