maanantai 29. syyskuuta 2014

Iloiset hautajaiset

Kauhavan kirjaston lukupiirin syksyn aloitimme venäläiskirjailijan teoksella Iloiset hautajaiset.  En ole venäläiseen kirjallisuuteen ehtinyt vielä tutustumaan.  Kaikki venäläiset klassikotkin on lukematta.
Puoleen väliin  saakka kirja tuntui pakkopullalta ja mietinkin, että luenko loppuun, kun tiesin etten pääsisi kirjasta keskustelemaankaan lukupiiritapaamiseemme (verkko-opiskelujen ryhmätyöesitelmä kaunokirjallisuuden genreistä vaati olemaan reaaliajassa paikalla juuri tuona iltana).
Alikin naisten elämäntarinat alkoivat kiehtomaan ja aloin päästä kirjan tunnelmaan sisälle edes hitusen.  Mieleeni tuli aikaisemmin lukemani kirja Rakkauden historia, jossa toki käsitellään saksalaisia juutalaisia Amerikassa.  Tämänkin tarina tunnelma on jotenkin lohduttoman karu.  Ympäristö ja asuinhuoneistot kuvataan jollakin tavoin liian karuina, vaikka sellaista se on saattanut heillä olla. Jotenkin kaipasin kauneutta kuvaavia sanoja.
Alikin hautajaiset olivat melkein iloiset hautajaiset.  Hän yllätti läheisensä ja ystävänsä viimeisellä viestillään.  Äiti ja tytär tekivät sovinnon ja taiteilijankin teokset saivat arvonsa hänen kuoleman jälkeen.
Iloiset hautajaiset-tarinasta ei jäänyt minulle kovin kummoisia ajatuksia - tulipahan luetuksi.
En kuitenkaan yleensä tyrmää kirjailijaa yhden teoksen perusteella.  Saatanpa lukea Ulitskajan teoksen Medeia ja hänen lapsensa (Siltala, 2012)

Ljudmila Ulitskaja: Iloiset hautajaiset, Tammi, 2002
(alkuteos venäl. Moskva-Kaluga-Los Andzelos Novy Mir-aikakauskirjan numerossa 7/1998, Vesjolyje pohorony, Vagrius, 1998)
suomentanut: Elina Kahla
Mistä hankittu: Kauhavan kaupungikirjastosta

Kirjan on lukenut mm.
Oota, mä luen eka tän loppuun
Oksan hyllyltä
Leena Lumi
Hengityskeinu
Ullan Luetut kirjat
Sinisen linnan kirjasto
Lukutuulia
Café pour les idiots

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti